No, siitä ei ainakaan puuttunut säpinää. Uskomaton määrä silmäpeliä, miehiä olis riittänyt joka sormelle jos olisi halunnut... musta vähän tuntuu, että haen itselleni tarkoituksella vähän sellasia playereitä. Miksi? Siksi, etten kestäisi mitään lässytyksiä tai huomionosoituksia, mulle riittää pelkkä säpinä ja pieni "juttu". Ehkä mä en vaan ole sit löytänyt myöskään sellaista miestä, kestä voisin kiinnostua muutenkin ku säpinän merkeissä. Kauheeta... järkyttävää huomata itsestään pelinaisen piirteitä. Oon kuitenkin niin kylmä:(... Helmi sano mulle sunnuntaina, että mä käyn kokoajan helpommaksi. Ei se mitään haukkumista ollut, sillä tiedän sen itsekin. Tuli bilereissun aikana taas rikottua omia "periaatteita"... tuli sitten hankittua itselle ns. yhden illan juttu... kauheinta on ajatella, että mua ei yhtään mietitytä se. Niinkuin sanoin Helmillekin, ei mulla ole mitään menetettävää... Tajusin jälkeenpäin, millainen todellinen pelimies se TODELLA KOMEA MIES oli... tuli vastaan seuraavana päivänä varmaan tyttöystävänsä tai jonkun muun naikkosensa kanssa. MIKÄ TILANNE JA TODENNÄKÖISYYS!! Harmi vaan, ettei se ehtinyt huomata mua *nauraa*, olis ollu hyvä tilanne. Mua lähinnä toi tilanne huvitti:), mitä Helmi ei oikein ymmärtänyt. Mun olis pitänyt olla pettynyt? Pettynyt mistä? Siitä, että se oli pelimies ja naisensa pettäjä? En mä tässä mitään menettänyt, senhän häpeä se on. Pettynyt olisin ollut, jos kyseessä olis ollut oikeasti jotain muutakin, eikä mikään "juttu". Lomailusäpinä on sellaista, josta en odota mitään:).

Hyvä loppukommentti Helmiltä oli, kun tokaisin "Helmi, mietis itse millaisia pelinaisia ME ollaan, ihan samaa sarjaa"... Helmi nauroi ja totesi "Niin, mutta eihän MEILLE saa tehdä samaa":). Joopa *nauraa*

VIIKKO ETELÄN LOMAAN *juhlii*